Kanervahunaja – alkuperä ja ominaisuudet
Mesi kerätään elo–syyskuussa Lahemaan kansallispuistossa sijaitsevalta Haran suolta ja sitä ympäröivästä puhtaasta luonnonympäristöstä, jossa kasvillisuus on monipuolista. Tänä aikana mehiläiset pystyvät keräämään pääasiassa runsaasti kanervan mettä, josta kehittyy pesässä kanervahunajaa.
Luomu kanervahunaja tuotetaan rehellisesti ja puhtaasti luonnonmukaisella keruualueella. Se on jäljitettävää, suodattamatonta raakahunajaa, ja jokaisella erällä on oma ainutlaatuinen muistinsa.
Kanervahunajaa irrotetaan kennoista osittain myös puristamalla. Tämän vuoksi hunajassa voi olla pieniä määriä mehiläisleipää ja vahahiukkasia, mikä tekee tästä hunajasta erityisen arvokasta ja hyödyllistä.
Kanervahunaja ei kiteydy.
Tuotteen nimi: Luomu kanervahunaja Alkuperä: Haran suo, Lahemaa Satokausi: loppukesä
Tuotetiedot / ominaisuudet:
- Kasvit: pääasiassa kanerva
- Väri: tummanruskea, joskus punertava sävy
- Maku: melko voimakas, ei kovin makea, pikemminkin karvas, omaleimainen maku ja erilaisia vivahteita riippuen myös mehiläisleipähiukkasten määrästä.
- Aromi: voimakas, erilaisia vahvempia vivahteita.
- Koostumus: hyytelömäinen, pysyy pehmeänä, joten lusikka on helppo työntää hunajaan milloin tahansa.
- Käyttö: Käytetään ensisijaisesti palauttavana ravintona ja nopeana puhtaan energian lähteenä sekä ”gourmet-hunajana” ruoissa, juustojen kanssa jne.
- 1 purkki sisältää: 250 g hunajaa
- Säilytysolosuhteet: tuotteen etiketissä olevien ohjeiden mukaisesti
- Parasta ennen: eräkohtainen, merkitty jokaiseen purkkiin
Luomuhunaja eroaa ”tavanomaisesta hunajasta” ennen kaikkea valitun keruualueen osalta. Luomumehiläisyhdyskunnat sijoitetaan siten, ettei niiden 3 km:n lentosäteen sisällä ole ”tavanomaisia viljelypeltoja”, joilla ne voisivat joutua kosketuksiin kasvinsuojeluaineiden kanssa.
Lisäksi vaatimuksia asetetaan hunajan jäljitettävyydelle, mehiläisvahalle, pesämateriaaleille, hoitomenetelmille, lisäruokinnalle, kirjanpidolle jne. Viron maatalous- ja elintarvikeviraston tarkastajat tekevät tarkastuksia 2–3 kertaa vuodessa.
